Tervetuloa muruStellan sivuille

– ihanaa että tulit!

muruStella tarjoaa henkiseen ja hengelliseen hyvinvointiin liittyviä palveluita.

Sielunhoitoterapia - elämä on

Kristillistä sielunhoitoterapiaa
Yksilötapaamisia
Pienryhmiä
Sielunhoitopäiviä

Elämän leipää ravinnoksi

Elämän leipää -iltoja
Raamatun sanaa
Uuteen uskaltamista
Rukousta

Luovaa toimintaa yhdessä

Kokkailuja
Leivontaterapiaa
Rakkauden aterioita
Tunnetaitoja

Vähän asiaa Tuijasta muruStellan takana:

Olen elämää ihmettelevä, kauneutta rakastava ja havaintojen kirjoittelemisesta innostunut sielunhoitoterapeutti ja ammattikasvattaja (lto, KM, ktao) sekä ilokseni myös suurperheen äiti ja jo seitsemän lapsen mammu.

Toiminimen perustin kulkeakseni rohkaisten rinnalla kappaleen matkaa, auttaakseni löytämään ehkä kadoksissa ollutta toivoa, iloa ja yhteyttä – elämää. 

Toiminnan tavoitteena on, että siihen osallistuva voisi kokea voimaantuvansa ja uudistuvansa. Joskus sieluun sattuu ja tuolloin on tarpeen paloitella kipua, jotta se voisi sulaa ja muuttua voimavaraksi. Välillä tarvitsemme aikaa, Jumalaa ja toisia ihmisiä voidaksemme löytää elämän arvon ja ainutlaatuisuuden. Olemme persoonia – kukin omansalainen – Stella; tähti joka on tarkoitettu loistamaan omalla tavallaan, omalla paikallaan. 

Leipäteema on myös kulkenut ”mukana”: Mammani siunasi ison leipätaikinan leipoessaan. Äitini teki samoin ja jakoi lämpimäisiä tervehdyksinä tarvitseville. Tuoreella leivällä on erityinen merkitys myös minulle ja jatkoin  sukuni naisten aloittamaa tapaa. muruStellan myötä teema on saanut myös hengellistä sisältöä; leipä ravitsee kehoamme, Jumalan sana henkeämme – molemmilla tärkeä sija hyvinvoinnillemme.

Toimijana haluan olla luottamuksenne arvoinen. Suhtaudun asiakkaisiini/toimintoihin osallistuviin kunnioittaen, suurella sydämellä ja rukoillen, että voisin toivon tuojana olla.

”Älä kysy itseltäsi, mitä maailma tarvitsee. Kysy itseltäsi, mikä saa sinut heräämään eloon.

Mene sitten ja tee se – koska maailma tarvitsee kipeästi ihmisiä, jotka ovat heränneet eloon.”

– John Eldredge